Luukysta ontuman aiheuttajana – diagnoosi ja hoitokeinot

Luukystat 

Luukystat ovat nivelten rustonalaisessa luussa sijaitsevia onteloita, jotka sisältävät nestettä. Luukystan muodostumiseen johtavat yleensä nivelruston tai sen alaisen luun vauriot tai toistuva paikallinen rasitus. Luukystia tavataan etenkin nuorilla osteokondroosipotilailla eli ns irtopaloista nivelissä kärsivillä hevosilla. Kystien katsotaankin olevan sukua irtopalamuutoksille.

Luukystien diagnosoiminen tapahtuu huolellisella ontumatutkimuksella ja röntgenillä. Röntgenkuvissa voidaan havaita tumma nesteentäyteinen alue rustonalaisessa luussa. Tarvittaessa tutkimusta voidaan täydentää ultraäänellä, jolla havaitaan reitti nivelpinnalle ja esim takapolvessa myös mahdolliset traumojen aiheuttamat pehmytkudosvauriot. Joskus luukystia saattaa löytyä myös esimerkiksi ostotarkastusten oireettomina sivulöydöksinä.

Luukystien hoitoon on tarjolla useita hoitovaihtoehtoja. Nuorten hevosten kystat voivat parantua jopa spontaanisti, mutta usein oireiden häviäminen edellyttää lääkintää tai kirurgista hoitoa. Leikkauksellinen hoito toteutetaan tyypillisesti tähystyksessä. Kystat voidaan korjata ns kompressioruuvilla tai kaavinnalla. Joskus kystat vastaavat hyvin myös vaurion rajapintaan annosteltuun paikalliskortisoniin. Uudempia kokeellisia hoitomuotoja ovat muun muassa solu- ja kudossiirteet sekä komposiitti-implantit, joiden on tarkoitus korvata vauriot uudella luulla. 

Kuva 1. Takapolvessa tyypillisin kystan sijainti on reisiluun sisäsivun nivelnastassa. Rustonalainen kysta takapolven sisäsivulla erottuu muusta luusta tummempana alueena. 

Kuva 2. Takapolven rustonalainen luukysta on korjattu kystan läpi poratulla kompressioruuvilla.